27.01.2022 | Digitalisaatiolla on peloteltu suomalaisia työntekijöitä jo pitkään, mutta uhkakuvat töiden tai ammattien häviämisestä eivät näytä toteutuvan. Työn sisältö ja työkalut ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi. Yhä useammassa ammatissa rutiinityö korvataan uudella teknologialla tai automaatiolla, ja yritysten liiketoimintajärjestelmissä meneillään oleva pilvisiirtymä kiihdyttää muutosta entisestään. Digitaalisuuden jatkokoulutus olisi paikallaan kaikille suomalaisille.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla, katsoi kahdeksan vuotta sitten, vuonna 2014, että yli kolmannes Suomen työpaikoista oli automaation ja digitalisaation seurauksena “korkeassa korvautumisriskissä” vuoteen 2030 mennessä. Vaikka aikaa on kulunut ja muutoksia on tapahtunut, en edelleenkään allekirjoita Etlan väitettä. Siitä huolimatta, että uudet teknologiat ja erityisesti tekoälyyn tai robotiikkaan perustuvat ratkaisut aiheuttavat muutoksia työmarkkinoilla, ajatus töiden loppumisesta tai ammattien katoamisesta on tämänhetkisen tiedon valossa epärealistinen.
Automaatio tai teknologia poistavat kyllä työstämme ikäviä rutiineja ja pandemia on entisestään kiihdyttänyt tätä kehitystä, mutta kuten Efimalla olemme huomanneet, tilalle on tullut paljon uutta. Järjestelmät tarvitsevat päivittämistä ja kehittämistä ja uusi teknologia vaatii uutta osaamista – jatkuvasti. Lohdullista meille kokeneemmille työntekijöille on se, että nuoret joutuvat ihan samalla tavalla opettelemaan koko ajan uutta ammateissaan.
Koneet, ihminen ja jatkuva oppiminen symbioosissa
Ilman ihmistä teknologia on arvotonta. Parhaisiin tuloksiin automaation ja älykkäiden järjestelmien kanssa pääsemme, kun järjestelmän rinnalla toimii osaava, luova ja tunteva ihminen. Digitaalisuuden paras puoli on siinä, että sen avulla ihmiset voivat hyödyntää entistä enemmän inhimillistä pääomaansa.
Automaatio tuo mahdollisuuksia, joita emme vielä kymmenen vuotta sitten tienneet olevan ja ammattilaisten aikaa on jäänyt yhä enemmän uuden luomiseen.
Ihmisen kyky sisäistää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia nyt ja tulevina vuosina on ratkaisevassa osassa. Mahdollisuuksien ymmärtämiseen tarvitaan jokaiselle suomalaiselle ainakin digitaalisuuden lyhyttä oppimäärää, joka voisi sisältää robotiikan perusteita, viestinnän valmennusta, tiedolla johtamisen tutorointia, koodaamisen perusteita ja ongelmanratkaisukyvyn oppia. Osaamista ei kannata jättää pelkästään ammattilaisten opiskeltavaksi.
Uuden luomisen renessanssi
Olemme Efimalla vuodesta 2009 seuranneet tiiviisti erityisesti taloushallinnon ammattilaisten työtehtävien muuttumista ja olleet itsekin muokkaamassa ammattilaisuutta ja eri rooleja kohti uutta. Taloushallinnon työntekijän työnsarka on muuttunut, mutta ei ollenkaan huonompaan suuntaan. Automaatio tuo mahdollisuuksia, joita emme vielä kymmenen vuotta sitten tienneet olevan ja ammattilaisten aikaa on jäänyt yhä enemmän uuden luomiseen.
Asiantuntijakollegani Sanna Kaarlejärvi on pohtinut miltä tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaisen työ voisi näyttää. Muutokset työnkuvassa näkyvät monin eri tavoin ja koskevat yhtä lailla kaikkia muitakin tietotyöläisiä.
Vähemmän hallintoa, enemmän liiketoimintaa, näkyy siten, että fokus on liiketoiminnan tukemisessa, ei ulkoisen laskennan suorittamisessa.
Vähemmän datan keräämistä, enemmän näkemysten luomista tuottaa dataa nimenomaan päätöksenteon tueksi, ei datan itsensä vuoksi.
Vähemmän dokumentointia, enemmän viestintää kertoo taas ammattilaisen tarpeesta saada kiteytettyjä viestejä läpi organisaatiossa, pelkän dokumentoinnin sijaan. Tähän tarvitaan vuorovaikutustaitoja.
Vähemmän operatiivista työtä, enemmän johtamista, johtuu siitä, että operatiivisen työn vähennyttyä jää enemmän aikaa suurille linjoille ja johtamisen kautta vaikuttamiselle.
Ja selvää on, että kenen tahansa tulevaisuuden ammattilaisen työssä on Vähemmän pysyvyyttä, enemmän muutosta.
Automatisointia, älyllistämistä, ja sen seurauksena myös tehostamista on tekemättä vielä paljon. Digitalisaation tehostaessa työtämme meille jää aikaa uusille tehtäville, luovuudelle tai kehitystyölle, ja asioille, jotka vievät kehitystä ja tuottavuutta eteenpäin.
Kaikkien onneksi demokratia toimii parhaiten juuri digitaalisten muutosten kohdalla – yksikään ammattilainen ei jää siitä paitsi.
Mitä on uuden ajan ammattilaisuus?
Alkukeväällä 2022 raotamme ajatuksiamme työelämän muutoksesta ja murroksesta sekä uuden ajan ammattilaisuudesta. Olemme Efimalla vuodesta 2009 seuranneet tiiviisti erityisesti taloushallinnon, toiminnanohjauksen sekä älykkään automaation ammattilaisten työtehtävien muuttumista, uusien roolien syntymistä ja olleet itsekin muokkaamassa ammattilaisuutta ja eri työnkuvia kohti uutta!
Tutustu näkemyksiimme ja liity mukaan keskusteluun: #uudenajanammattilaisuus
Tero Salminen
Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Digitalisaation saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua.