Talousjohtajan arvo syntyy nyt ja tulevaisuudessa strategisten johtamistaitojen ja niin sanottujen pehmeiden taitojen kautta. Kurssiin sisältyi jonkin verran ns. teknistä sisältöä, mutta valtaosan ajasta keskityimme itsemme kehittämiseen johtajina. Jouduimme niin sanotusti epämukavuusalueellemme.
Kurssille osallistui 55 CFO:ta tai muussa talouden johtamisroolissa työskentelevää henkilöä. Tulimme 27:stä eri maasta. Antoisinta oli käydä keskusteluja muiden osallistujien kanssa ja havaita, että meillä kaikilla oli töissämme samanlaisia haasteita. Mainittakoon esimerkiksi erään talousjohtajan kertomus siitä, miten hänen tehtävänään on pitää yläpilvissä visioivan toimitusjohtajan jalat maassa. Tämä synnytti salin täydeltä aiheen tunnistavia hymähdyksiä ja hymyjä.
Oppiminen tapahtui oivalluttamalla
Sen sijaan, että olisimme kuunnelleet luentoja, teimme erilaisia käytännön tehtäviä, jotka purettiin yhdessä. Samalla professori nosti esille tehtävässä tapahtuneita yleisiä virheitä, kuten päätöksenteon vääristymiä tai huonoja neuvottelutaktiikoita, ja kertoi, miten tällaisia voi välttää tai hallita omassa työssään. Hyvin tehokas lähestymistapa. Jos olisin kuullut samat asiat luennolla, olisin ajatellut: ”tuo ei koske minua, osaan jo”. Omat heikkouteni nostettiin niin sanotusti pöydälle, jotta ottaisin asian todesta.
Talousjohtajan arvo syntyy nyt ja tulevaisuudessa strategisten johtamistaitojen ja niin sanottujen pehmeiden taitojen kautta.
Talousjohtajan rooliin kuuluu paljon suunnittelua ja tulevaisuuden hallintaa. Olikin osin järkytys kuulla, että monet menestyvät yritykset ovat syntyneet kokeilujen kautta ja tarttumalla yllättäen eteen tuleviin tilaisuuksiin. Voittaja ei ole se, joka pysyttelee tiukasti hyvin suunnitellussa strategiassa, vaan se, joka osaa mukauttaa toimintaansa ja uudistua. Esimerkkien kautta perusteltiin myös ”advantage of the second mover”, eli että ensimmäinen markkinalle tulijan sijaan etusijan saa monesti perässä tulija, joka ottaa ensimmäiseltä hyvät ideat, mutta myös opit, ja osaa hyödyntää näitä edukseen.
Odotus ja oikea tieto auttavat päätöksenteossa
Teknisemmät osiot kurssista liittyivät nekin strategiseen johtamiseen: yrityksen kasvattamiseen, rahoituksen hankkimiseen ja investointien ohjaamiseen. Päätöksenteosta puhuttiin paljon, ja opimme monen kuuluisan esimerkin avulla, että päätöksenteon pohjana oleva data on monesti turhan optimistista ja valittu ennalta tukemaan haluttua päätösvaihtoehtoa. Nopea päätöksenteko ei ole vain positiivinen ominaisuus, vaan oikean datan keräämiseen tulisi käyttää enemmän aikaa kuin usein tehdään. Meitä kannustettiin arvioimaan, olisiko mahdollista odottaa ja saada lisää tietoa. Lohduttava ajatus, että päätöksen voi välillä jättää odottamaan.
Puhetta oli myös tunteista
Viestin vaikuttavuus on parempi, kun sen pukee tarinan muotoon. Jos viesti ei herätä tunteita, epäonnistumme. Jos emme ole itse tunteella sitoutuneita päätöksiin, joita viemme eteenpäin, muutkaan eivät sitoudu. Pääsimme harjoittelemaan tarinan kerrontaa ja voin kertoa, että osallistujien tarinat saivat silmät kostumaan. Saimme jopa näyttelijöiden toimesta opastusta ja harjoituksia siihen, miten meidän kehomme käyttö vaikuttaa viestin vastaanottamiseen tai ymmärtämiseen. Tunteita nousi ja epämukavuusalueella todella oltiin.
Mitä tästä kaikesta jäi käteen?
Kurssi oli raskas, mutta antoisa. Päällimmäisenä antina oli innostus uusista tuttavista, näkökulmista ja työkaluista sekä kurkistuksesta Piilaakson menestyksen taustoihin. Toisaalta kurssi avasi silmiä monen sellaisen osa-alueen osalta, jotka eivät olleet aiemmin päätyneet kehityslistalleni. Sain siis paljon lisää tekemistä ja oppimista. Hyppy tuttujen ympyröiden ulkopuolelle kannattaa!
Sanna Kaarlejärvi
Sanna on maamme johtavia talousprosessien kehittäjiä sekä palkittu kouluttaja. Hän on myös yksi Efiman perustajista. Sanna on vuosien mittaan ollut virtaviivaistamassa monien suurten ja keskisuurten yritysten taloushallintoa. Sannan kyky yhdistää ison kuvan näkeminen yksityiskohtaiseenkin taloushallinnon osaamiseen välittyy myös hänen Tero Salmisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.