13.04.2020 | UiPath on Suomessa asiakasmäärältään todennäköisesti suosituin ohjelmistorobotiikkasovellus, ja tällä hetkellä se johtaa myös tunnettuja tutkimuksia. Nyt UiPath on julkaissut viimeisten kuukausien aikana ison määrän uusia tuotteita ja moninkertaistanut näin tarjoomansa.
Vielä hetki sitten UiPathin tuotteita oli kolme. Studio oli työkalu ohjelmistorobottien automatiikan ohjelmointiin. Sen lisäksi tarvittiin itse robotti (Unattended / Attended Robot), joka suoritti ohjelmoidut tehtävät. Tämän lisäksi automatisoituja tehtäviä ja robotteja ohjaamaan tarvittaviin orkestraattori (Orchestrator). Nyt uusia tuotteita on 15. Käsittelemme tässä kaksiosaisessa blogissa niistä meidän mielestämme mielenkiintoisimmat: StudioX, Automation Hub ja Task Capture.
Mutta miksi UiPath on nyt julkaissut kasapäin uusia tuotteita? Taustalla on ajatus hyperautomaatiosta, jonka Gartner on listannut yhdeksi kymmenestä strategisesta teknologiatrendistä vuodelle 2020. Hyperautomaatio on prosessien automatisoimista kehittyneiden teknologioiden, kuten tekoälyn, koneoppimisen ja prosessien louhinnan, avulla. Hyperautomaatio ottaa huomioon automaatiokohteiden koko elinkaaren: kohteiden löytämisen, arvioimisen, suunnittelun, toteutuksen, mittaamisen, seurannan ja uudelleen arvioinnin.
Aiemmin UiPathin tuotetarjonta on nimenomaan ollut suunnattu elinkaaren keskivaiheeseen: ohjelmointiin, suorittamiseen ja ohjaamiseen. Uudet tuotteet kattavat nyt myös elinkaaren alku- ja loppupään ja tarjoavat ratkaisuja automaatioideoiden löytämiseen ja arviointiin sekä toteutettujen prosessien mittaamiseen. Ympyrä sulkeutuu.
Kansalaiskehittäminen (citizen development) yleistyy
Ohjelmistorobotit automatisoivat liiketoiminnan työvaiheita ja prosesseja liiketoiminnan omilla sovelluksilla. Paras ymmärrys tehtävistä ja niihin liittyvistä säännöistä on tietenkin liiketoiminnalla. Ja kun ohjelmistotalot, UiPath mukaan lukien, ovat viime aikoina tuoneet markkinoille "koodittomia" tai ns. low-code-työkaluja, on kansalaiskehittämisen trendi nostanut päätään liikemaailmassa.
Kansalaiskehittämisellä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan tilannetta, jossa valveutuneet käyttäjät lähtevät oma-aloitteisesti kehittämään sovelluksia tai automatisoimaan manuaalisia työvaiheita oman työnsä tueksi. Ilmiö ei ole sinänsä uusi, vaan kansalaiskehittäjät ovat luoneet ratkaisujaan jo Excelin alkuajoista lähtien, ellei pidempäänkin. Erona nykyhetkeen on kuitenkin se, että uusien työkalujen myötä ohjelmistokehityksen rimaa on saatu laskettua, eikä ohjelmointiosaaminen ole enää välttämätöntä. Kollegamme Kai Lyytinen käsitteli blogissaan kansalaiskehittämisen nykytilaa laajemmin.
StudioX on UiPathin ratkaisu liiketoiminnan työvaiheiden automatisointiin suoraan business-käyttäjien toimesta. Aiemmin business-käyttäjän automaatioidean toteutti RPA-kehittäjä, mutta StudioX:n avulla voi kuka tahansa itse kehittää robotin avustamaan päivittäisissä ja rutiininomaisissa töissä.
StudioX on käyttöliittymältään Exceliä muistuttava low-code-sovellus, jonka avulla voidaan automatisoida päivittäisiä työrutiineja. StudioX soveltuu erityisesti Microsoft Office -ohjelmien automatisointiin, mutta sille on käyttöä myös erilaisten yritysjärjestelmien ja verkossa toimivien sovellusten kanssa. Käyttää voi esimerkiksi toteuttaa seuraavia ratkaisuja:
- Sähköpostilla saapuneiden tuote- ja hintatietojen päivittäminen ERP-järjestelmään
- Tuntikirjausten kirjaaminen kahteen eri järjestelmään: HR- ja laskutussovellus
- Powerpoint- ja excel-raporttien tietojen päivitys hakemalla ajantasaiset tiedot operatiivisesta järjestelmästä
- Myyntitilausten toimitusaikojen säännöllinen tarkistus perustuen tehtaalta saatuun tietoon
StudioX:llä tehty automaatio voidaan ajaa omalla koneella ja se voidaan jakaa myös työtoverien käyttöön. Näin aktiivisen kansalaiskehittäjän tekemä työ ei jää vain yhden iloksi, vaan siitä voi hyötyä myös huomattavasti laajempi joukko samankaltaista työtä tekeviä ihmisiä. Kaikki siis voittavat.
StudioX:n etuja ovat sen käyttäjäystävällinen käyttöliittymä ja valmiit toiminnot, joita voi ”drag and drop” -tyylisesti hyödyntää kehitystyössä. StudioX:ssä kehitetyn automaation voidaan viedä vanhastaan tuttuun Studioon, jossa kokeneempi RPA-kehittäjä voi jatkaa kehitystä.
Blogin seuraava osa julkaistaan tiistaina 21.4. Palaa siis silloin Efiman blogiin lukemaan UiPathin Automation Hubista ja Task Capturesta!
